Hyvää pääsiäisen jälkeistä elämää! Ja sori vaan, kun en ole vastannut kenenkään pääsiäistervehdyksiin. Olin niin täpinöissäni viikkoja ennen pääsiäistä, että aiheeseen liittyvät askartelutkin jäivät tekemättä. Huimalle ei paljoa tarvitse ja mullekin riitti tieto siitä, että mut viedään yöksi pois kotoa ja katsomaan musiikkia livenä.

Nähdä Kotiteollisuus livenä oli hyvin voimaannuttava kokemus. Hynysen kanssa samassa hotellin hississä ajelu oli lamaannuttava kokemus, minä vain tuijottelin sen villasukkia.... Tulkoon takatalvi, satakoon taivaan täydeltä räntää - eiköhän tällä energialla taas paineta eteenpäin.

Räntää on sadellut eikä kevät oikein tuolla ulkona edisty. Käsiä palelee, varsinkin aamuisin. Kaupassa on kivoja ohuita sormikkaita, joita näillä välikeleillä on mukava käyttää. Muutaman käytön jälkeen sormen pää alkaa uhkaavasti mennä rikki. Sitten sormien väliin ilmestyy reikä, joka kasvaa nopeasti. Juuri kun olet paikannut yhden sormen pään ja välin, voitkin siirtyä seuraavan sormen kimppuun. Nyt on niin monet sormikkaat paikattu, että päätin tehdä omat ja toivottavasti kaupan versioita kestävämmät.
Lanka on Marks&Kattens Fame värinä party ja tietty Knitpicksin puikot. Lanka on löytö Vaasasta ja jo jonkin aikaa ollut odottelemassa, mihin sitä voisi käyttää. Ohuet ja ei niin samanlaiset sormikkaat tuli eikä kutita.

Prinsessa on ystävällisesti toiminut kuvaajana.

Päivänä muutamana prinsessa yritti saada äitinsä oppimaan ulkoa niinkin simppeliä asiaa, kuin sateenkaaren värit. Hän käski toistaa värilitaniaa, josta mulla aina meni jokin väärin. Lopuksi asia piti vääntää rautalangasta, jotta eikö se nyt ole aika selvää, että päävärien välissä on niiden sekoitukset. Nyt taitaa pysyä muistissa koko rimpsu. 

Citymarketissa oli sateenkaaren väristä lankaa tarjouksessa ja siitä tuli prinsessalle Jepyn ohjeen mukaan tehdyt sukat. Mukavaa pitkästä aikaa neuloa 7 veikkaa ja 3.75 Knit Pickseillä työstä tulee valmista nopeasti.

Toinen lanka on ostos Oulun viimeisimmästä lankakaupasta Pohjolan Langasta ent. Menita. Kävin tutustumassa tarjontaan, joka ei kyllä valitettavasti houkutellut palaamaan. Lanka on Järbo Garn raggi ja samaiset Knit Picksit puikkoina. Sukat tulivat keskimmäisen lapsen käyttöön, kutsutaan näitä mustikkasukiksi.

Käpälä toimii sittenkin ja etenkin just paksuilla langoilla neulominen onnistuu hyvin. Onneksi on olemassa ihmisen terveyteen perehtyneitä ihmisiä lähipiirissä, jotka voivat ihan hyväntahtoisuuttaan tutkia ja analysoida tilannetta. Ja todeta, etten minä todellakaan ole itseäni saanut neulomalla kipeäksi vaan autoa ajamalla. Paljon uskottavampi selitys, sillä työmatka on pitkä ja talvinen tie liukas, mutkainen ja pimeä. Ja minähän tunnetusti en erityisemmin pidä autolla ajamisesta ja jännitän ihan hirrrrveesti ajamista, varsinkin kun lapset ovat kyydissä. Onneksi kesä ja kärpäset ovat tulossa.
 

Uusi vuosi on lähtenyt sutjakkaasti liikkeelle, ainakin noin ajan kulumisen kannalta katsottuna. Käsityörintama on kumissut tyhjyyttään eikä helpotusta tilaan taida olla luvassa ihan heti. Syystä että käsi on kipeä, ollut jo muutaman kuukauden ajan ja viimein perjantaina suostuin menemään lääkäriin, koskapa auton ohjaaminen oli yhden käden varassa ja kipu oli noh lievästi sanottuna kova. Lääkärissä käynti oli kerrassaan hupaisa. Kun kerroin vaivani, sen keston, luonteen ja etten ole pystynyt yli kuukauteen neulomaan totesi lääkäri Repomiehen tyyliin (mikäli joku on katsonut Pasilaa tietää tapauksen) liikaa olet neulonut, neulomisesta se johtuu, siinähän olet yksitoikkoista liikettä tehnyt ja kätesi ylirasittanut. Just joo, näillä neulomisilla kyllä ylirasittuu. Vahvaa tulehduskipulääkettä kuurina nassuun ja käsi lastaan, kyllä se siitä. Lasta on männikössä, hulluus meinasi iskeä sen kanssa joten tyydyn vain roikottamaan kättä lepoasennossa. Onneksi oikea käsi toimii ja sen turvin pärjää. Ja ainahan voi ottaa lisää särkylääkettä.

Pitkällisen sairaskertomuksen jälkeen voinkin esitellä hitaasti valmistuneita askarteluja, johon prinsessa on auttavat kätensä avuksi tuonut, muuten olisivat edelleen vaiheessa. Uusimmassa Taika lehdessä oli tehty kaktus-neulatyynyjä huovutetuista styroxmunista, joten kokeilun tulos oli tämä:

Oletko koskaan miettinyt mitä tehdä vahavärijämille? Minä olen ja löysin vastauksen pinterestin ihmemaasta. Värin murskaksi ja sekaisin, sitten silikonivuokaan, kuumaan uuniin ja hoplaa, meillä on vahaväristä tehtyjä sydämiä. Näihin voisi laittaa magneetin taakse tai käyttää muuten vaan koristeena. 

Parista Novitan Crystal kerästä piti tulla pieni bolero käsivarsien suojaksi. Ei sitten löytynyt ohjetta, johon olisin ollut tyytyväinen.

Yhdestä kerästä tuli pipo, johon ohje oli Novitan talvi 2011 lehdestä. Ensivaikutelma piposta oli pannumyssymäinen ja oli jo mennä purkuun. Kuitenkin kun pipoa piti niin ihan sen kanssa voi elää ja mukavasti alle menee hiukset ponskarilla, eikä näy epämukavaa muhkuraa takaraivolla. Tää on aika muheva pipo.

Missäs ne ihkut kiiltävät paljetit ovat???

Vuoden vaihtuessa toivotan reipasta menoa ja luovuuden puuskia myös tulevana vuonna!

Vissiin on taas halvalla saanut, sillä grafiitinharmaata lankaa on useampikin kerä mistä neuloa. Harmaita villasukkia tuli, eikä nuo niin masentavia ole vaikka jostakin luin, ettei villasukat koskaan voisi olla harmaat vaan niissä pitää värit räiskyä.

Esittelyssä on elämäni ekat kuvion omaavat sukat. Kuvion tekeminen on aina tyssännyt siihen, että kuvio alkaa kirrata kun yrittää muka sopivan löysästi kuljettaa lankoja mukana. Ohje pääkallosukkiin oli sopivan yksinkertainen.

Toiset pienet sukat on tehty varpaista aloittaen. Hyvä ohje tämäkin ja mielenkiintoista tehdä sukat välillä toisin. Sivussa olevan pöllökuvion ansiosta nyt tietää kumpi sukka on vasen ja kumpi oikea.

Kolmannet sukat tuli taas itselle. Ohje Novitan lehdestä talvi 2008.

Pöllöt läheltä

Pinterest, tuo jokaiselle jotain tarjoava ylitsepursuavainen ideasivusto esitteli nämäkin hienot hamapöllöt. Prinsessa ystävällisesti antoi käyttää helmiään ja osallistui myös näpertelyyn.

Joskus kauan sitten, kun halvalla sai, ostin Palma lankaa useamman kerän. Vieläkään en ymmärrä ostoksen tarkoitusta, ihan karseeta lankaa. Onneksi netistä löytyi käyttötarkoitus langalle, joka kieltämättä tuo mieleen hieman lumisen fiiliksen. Kiepautinpa styroxrenkaan ympärille koko kerän lankaa ja Novitasta löytyneellä ohjeella tein Huopasesta kukkaset lehtineen koristeeksi. Vielä olis kolme kerää tuhottavana, ideametsästys jatkuu.

Ensilumi tuli ja kaulalle sopivasti valmistui uusi huivi. Lumoavasta langasta mukaan lähti Araucania Ranco Multy lankaa, jota kuvaillaan sanoilla käsinvärjätty sekoitelanka hehkuu mitä upeimmissa maanläheisissä väreissä. Mainita täytyy myös, että lanka on pehmeää ja ihanaa neuloa. Lankani on väriä vihreä-ruskea-turkoosi, joka valitettavasti ei kovin hyvin erotu maastossa, mutta näyttää uuden musta talvitakin kanssa oikein kivalta. Malli on tuttu ja helpoksi todettu Multnomah.

Reunusta lähietäisyydellä

Käsityömessuilla jo katselin kristallienkeleitä ja niiden valmistamiseen tarvittavia kristalleja. Nyt niitä oli ilmestynyt Puuhasliinin ikkunaan, enkä enää voinut kulkea ohi vaan piti mennä ja ostaa tekotarpeet. Prinsessa teki yhden ja kysyi, olenko ajatellut että mummotkin, joita hoidan voisivat askarrella tämmöset enkelit itselleen ja sit niillä olis suojelusenkeli huoneessa roikkumassa. Enpä ollut ajatellut, mutta harvinaisen kauniisti ajateltu noin pieneltä ihmiseltä.
Tässä prinsessan suojelusenkeli.

Iippa on koko kesän puhunut ja suunnitellut kutsuvansa kaksi entistä päiväkotikaveria halloween hippaloihin. Nyt juhlat ovat onnellisesti ohi ja olemme väsyneitä, mutta onnellisia.
Netistä löytyy monenlaista ideaa, joita omiin tarkoituksiin jalostamalla saa just omanlaiset kekkerit.
Prinsessan kanssa askarreltiin muumiotuikkukipot eli lasipurkin ympärille sideharsoa, silmät pahvista ja sisälle led-tuikku.

Hohtaa ihan kivasti pimeässä

Pihalla kävimme etsimmässä aarretta. Kartat oli ihan vapaalla kädellä piirretyt ja ilmeisen luettavat, sillä kaikki löysivät aarteensa. Aarre oli pakattu netistä printattuun lahjaboxiin. Netistä löytyy monenlaisia aiheita printattaviin lahjaboxeihin.  Kivoja käyttää just vaikka lastenjuhlissa. Nämä boxit on jo löydetty ja avattu, siksi torni on vähän huojuva.

Luovuudenpuuska ja itsensä toteuttamisen tarve voi iskeä keskellä työpäivääkin. Työkaveri oli tuonut muhkeita porkkanoita naposteltavaksi ja parasta yksilöä valkatessa tuli vastaan vähän erikoisemman näköinen yksilö. Tää oli vienosti pistänyt jalat ristiin. Kun en enää työskentele mielenterveyspuolella voin kertoa, ilman piirille joutumisen pelkoa, että kyseinen porkkana kertoi jottei halunnut tulla syödyksi vaan kaipasi pientä tuunausta. Niinpä pienen näpertelyn jälkeen kahvihuoneeseen jäi Porkkana Reeta toivottelemaan hyvää kekriä.

Weba, kiitos tunnustuksesta!

Tunnustuksen saajan pitää tehdä seuraavaa:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle blokkaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Tunnustus lähtee eteenpäin näille blogeille:

Kissoja ja käsitöitä
Janetin lankakassi
Rantapuikko
Kaisan kutimet
Silmukan juoksuja
Lankatyöt ja helmet
Tiinan blogi
Simppelit silmukat ja lempeät lankakerät

Ja itsestäni kerron seuraavaa:

1. Kotona juon kahvia aina maidon kanssa. Töissä, kylässä jne. juon mustana, sillä kahvin makua ei voi tietää ja maidon lisäys ei välttämättä paranna makunautintoa.
2. Meillä puhutaan myös viittomilla.
3. Katson tosi vähän telkkaria, mutta Jack Bauer on kova jätkä.
4. Vaatekaapin sisältö on pääasiassa musta.
5. Voin syödä kerralla tuhottoman paljon valkosuklaata.
6. Aina yhä uudelleen ja uudelleen vuodatan kyyneleitä Terminator 2 elokuvan lopussa, kun Arnold hyvästelee suojeltavansa ja laskeutuu tulimereen.
7. Olen pitkävihainen enkä lepy tai anna anteeksi helposti.
8. Keräilen mm. pieniä buddha patsaita.

Prinsessan kanssa taas olemme viettäneet askartelutuokiota. Kaupungilla kävelimme melko uuden askartelukaupan ohi ja sen ikkunassa prinsessa näki pajulastuista tehtyjä kukkia. "Äitii, haluu tehdä tollasia.." Ja eikun ostoksille. Pajulastut olivat uusi tuttavuus vaikka keksintönä ilmeisen vanha. Lastujen käsittely on tehtävä hyvin hellävaraisesti, rapsahtavat tosi herkästi poikki vaikka niitä kostuttaakin. Ja kosteista lastuista jysähtää sormiin väriä...
Pajulastuja on liimattu ympäri käpyä ja kukkien keskelle on liimattu pieni käpy. Lopputulokset mättäällä ja en kyllä osaa sanoa mitkä ovat mun tai mitkä prinsessan tekemiä.

Tämän vuoden käsityömessuihin on enää vajaa kuukausi aikaa ja vieläkin edellisiltä messuilta ostettuja lankoja on varastossa. Onneksi ainakin kerän verran varasto on pienempi, sillä Määkylän kaunis syksyinen lanka on nyt Multnomah huivi. Ohje on eglanniksi, mutta niin yksinkertainen jotta jopa minä sen ymmärsin. Reunus meinasi aiheuttaa päänsärkyä, piti katsoa sateenkaari sukkien mallikuviota, jotta hokasin miten se nyt oikein meni.
Tää ei jää tähän, huivi on tosi kaunis ja helppo. Olen vähän vierastanut huivien tekemistä, sillä jos aloituksessa jo on pitkälti 200 silmukkaa niin menee monta iltaa jotta saan edes kerroksen tehtyä. Tässä mallissa silmukat lisääntyvät hiljalleen.

Se ihku reunus

Valmiin huivin huljuttelin huuhteluaineella terästetyssä vedessä ja kuivaksi puristelun jälkeen venyttelin suoraksi ja asettelin yöksi petarin alle. Lopputulos ihanan pehmeä huivi.

Ensinnäkin kiitoksia kaikille, jotka tsemppasivat ja valoivat uskoa väljähtäneen suhteen lämmittelylle. Ompelukonetta olen käyttänyt ja tulokset tulee näytille, kunhan olen niihin itse tyytyväinen.

Kesän todennäköisesti viimeisenä hellepäivänä kuvasin prinsessan toivomat säärystimet. Hän itse valitsi mallin ja langan eli 7 veikkaa ja malli löytyy Novitan lehdestä syksy 2008.

Itse en henkilökohtaisesti tykännyt mallineuleesta. Se ei oikein esitä mitään, mutta pääasia on saajan tyytyväisyys.

Uusimmassa Taika-lehdessä oli tehty syksyisiä kransseja. Lauantaina heti aamusta piti lähteä Tiimariin tarvikevaraston täydennykseen. Tarkoitus oli ostaa pyöreitä pohjia kransseihin, mutta neliöt puhuttelivat enemmän. Paperinarua mulla oli, vanhat massapallot prinsessa maalasi punaisiksi ja sinisiksi ja mä pistin lakan päälle. Kyllä ne melkein jostakin marjoista menee. Alemmassa työssä keskustassa on pieniä käpyjä, löytynyt pyöräilyreitin varrelta. Nyt minulla on niitä kipollinen kuivumassa.
Lopputulokset keinuivat tuulessa, mutta idea käynee selväksi. Näistä jompikumpi jää työpaikalleni kiitokseksi mukavista yhteisistä vuosista, itse taas jatkan matkaani eteenpäin vaiko sittenkin taaksepäin...

Suhteeni ompelukoneeseen ja ompeluun on hyvin vaikea. Teoriassa tiedän miten konetta käytetään, olen ala-asteella käsityötunnilla suorittanut ompelukoneen ajakortin ja siitä innostuneena ompelin paljon, mutta nykyään kun konetta pitäisi oikeasti käyttää haluan tilanteesta mahdollisimman kauas. Vaikeasta suhteesta huolimatta välillä tekisi mieli ommella jotain ja taas se iski.

Kotona käydessäni näin äidin Suuri käsityö lehden ja siinä oli mukamas helppo ja yksinkertainen essukaava. Essun tarvetta olisi, sillä kesällä ulkona pitäisi kuljettaa mukana kaikenlaista pientä tavaraa eikä aina ole taskuja housuissa. Töissä pitää mukana raahata monenlaista härpäkettä eikä taskut tahdo riittää. 

Paljon tämän toteuttamiseen meni aikaa, mutta olen melko tyytyväinen. Koekäytön jälkeen saumat ovat pysyneet kiinni ja tarvittavat tavarat ovat olleet helposti saatavilla.

Ai miksikö nuo kaksi pyykkipoikaa? Korostaakseni sivulla olevia pikkutaskuja edessä olevan ison taskun lisäksi. Ei siksi, että siinä selvästi näkyy miten vinonauhalla on oma tahto tehdä pieni mutka pitkällä tylsällä suoralla.

Poikien päiväkodissa vedettiin Vihreä lippu salkoon ennen kesälaitumille lähtöä. Päiväkodissa on talven aikana kiinnitetty huomiota jätteiden kierrätykseen ja sekajätteen määrä olikin pienentynyt merkittävästi. Päiväkotilaiset ovat askarrelleet kierrätysmateriaalista, käyneet jätteenkäsittelypaikalla (entinen kaatopaikka, nykyisin siistimpi ja hajuttomampi versio) ja kiinnittäneet tarkemmin huomiota mitä roskaa mihinkin laatikkoon laitetaan.

Kotona pojat tutkivat tarkasti pahvi- ja muovipakkaukset, voisiko näistä vielä askarrella jotain vai laitetaanko keräykseen. Talouspaperirullat ovat mieluisin askartelumateriaali, siitä tulee hienoja raketteja. Rullia on kertynyt aika paljon ja itsekin piti osallistua askartelutalkoisiin. Uusimmassa Taika lehdessä oli tehty talouspaperirullista kukkia ja maalattu ne spaymaalilla. Kukkia tehdessä prinsessa hoksasi, että näistähän voi tehdä myös perhosia. Kukat ja perhoset ovat kesäkeittiön seinällä, vielä ei ole löytynyt mieluista järjestystä. Ovat toistaiseksi kiinni sinitarralla, joten asetelmaa elää ja etsii paikkaansa.

Juhannus on ovella ja ihan perinteisin menoin vietämme sitä tänäkin vuonna. Saunan jälkeen vetäisen jalkaan upouudet päivänkakkarasukat ja hipsuttelen grillin ääreen odottelemaan makkaran paistumista.

Mallia näihin sukkiin olen ottanut Jepyn blogista. Mallineule on helppo ja lopputulos mielestäni kaunis. Vähän vaihtelua niihin ainaisiin tavissukkiin.

Jos joku sattuu kutsumaan meitä kylään kesän aikana, saattaa tuliaiseksi tupsahtaa tämmönen setti:

Patalaput lisukkeena kynttilät ja servettitekniikalla koristeltu tulitikkuaski.

Mukavaa juhannusta ja jos sataa koko viikonlopun se on asennekysymys miten aikansa saa kulumaan, näin kuulin aamulla radiossa sanottavan.